Meillä on vesirokko!

Iskihän se päiväkodissa kiertänyt vesirokko sitten meillekin. Ensimmäisenä vuorossa nuorimmainen. Rokko näytti ensimerkkinsä sunnuntaina ja nyt torstaina tilanne alkaa olla jo voiton puolella. Poika selvisi melko vähin näpyin, kutina helpotti hienosti apteekista hankitulla vesirokkovaahdolla (PoxClin CoolMousse, suosittelen!) eikä kuumettakaan ole ollut ekojen päivien kevyttä lämpöilyä lukuunottamatta. Nyt sitten tarkkaillaan isoveikan tilannetta, leukaan on ilmestynyt jokin näppy, luulisin että siitä se lähtee.




Itse sairastin vesirokon 15-vuotiaana ja se oli kamala tauti! Mulla oli varmaan ziljoona näppyä ympäri kroppaa ja kasvoja, hillitön kuume ja se kutina. Hrrr, vieläkin puistattaa ajatuskin koko rokosta! Silloin ei vielä ollut mitään vesirokkovoiteita tai -vaahtoja, vaan meillä oli denaturoitua mentolipirtua, jolla ihoa siveltiin. Se haisi kamalalle ja tuntui melkein yhtä kamalalle eikä se edes juurikaan kutinaa helpottanut.

Semmoista meille. Kolmatta päivää nyt kotosalla potilaan kanssa, huomenna olisi tarkoitus tehdä "vahdinvaihto" ja pääsen töihinkin kääntymään.

Dermalogicasta ja tuosta No7 -seerumista tulossa juttua lähipäivinä, molempien testailut hyvin käynnissä ja ensimmäistä arviota voi jo antaa. :)

Mutta nyt leipomaan tiikerikakkua, pikku potilaan toive.

Kuva: sairaslapsi.com